Avainsana-arkisto: inredning

Lamppuja ja valoa – lampor och ljus

Asumme talossa, jossa ei kattolamppuja juuri ole. 60-luvun alussa oli trendinä ”ramppivalot” eli loisteputket ikkunoiden yläpuolella. Tästä seurauksena meillä on talossa kymmeniä metrejä loisteputkia, joista tulee kyllä vallan mainiota epäsuoraa valoa, mutta lasten huoneissa ja ruokapöydän yllä siitä ei ole iloa.

Vi bor på ett hus som inte har taklampor. På 60-talet var det populärt att ha lysrörslampor och hos oss finns det dussintals sådana

koppar

Reilu vuosi sitten vaihdoimme ruokahuoneen loisteputket led-nauhaan, mutta seurauksena ruokapöydässä olikin entistä pimeämpää. Sittenpä uusi soitto sähkömiehelle ja aiemmin ostamani ihana, kuparinen kattolamppu kattoon sähköjen ajantasaistamisen jälkeen.  Muotoilijaa en tunne ja olen yrittänyt pitkään etsiä, mutta en ole onnistunut. Kenties tanskalainen, kenties jotain muuta. Kupu alla on muovia, yläpuoli kuparia. Sähköjohdoksi valitsin tummanruskean kangaspäällysteisen johdon, ihana!

För ett år sedan bytte vi lysrörslamporna i matrummet till ledtråd vilket inte var ett lyckat val och det blev mörkare i stället. Sen tog det lite elreparation på den här vackra gamla kopparlampan och nu lyser den fint. Designaren är obekant till mig. Känner du till lampan?

Pidän lampuista kovasti ja niistä täällä blogissakin on kuvia ollut. Joskus kuitenkin hennon luopuakin niistä ja tälle Itsun lampulle löytyi uusi koti ennen joulua. Onneksi niin, sillä se ei enää sopinut entiseen paikkaansa.

itsu
Itsun lamppu – Itsu lampan

Jag tycker väldigt mycket om lampor men ibland är det dags att sälja. Den här vackra vägglampan av Itsu fick ett nyt hem före jul.

Shoppailtiin Turussa / Vi handlade i Åbo

Lupasin 11-vuotiaalle tyttärelleni Turku-päivän, jolloin kävisimme sellaisissakin paikoissa, joissa talvisin ei niin helposti tule käytyä. Ihana päivä oli, shoppailuakin harrastimme mutta vain hiukan.

Jag lovade min dotter en Åbo-dag då vi skulle besöka ställen vi inte so ofta brukar gå till på vintern. Det var en fin dag!

Ensin kuljimme Forumin läpi, siellähän on nyt pop-up shopeja, mutta emme pysähtyneet yhteenkään. Punaisen Norsun valikoimat ovat kivoja, mutta mikään ei herättänyt esiteiniä eikä äitiä. Tonfiskin astiat ovat ihania ja niitä huokailimme ohimennessä.

Först gick vi genom Forum som har nu en del pop-up shoper, men vi stannade ingenstans. Punainen Norsu ligger nu där, men vi såg ingenting värt att stanna för. Tonfisk ligger där nu också men vi stannade inte.

Klo Design ja Kui Design

Kui Designin ja Klo Designin myymälät ovat vierekkäin Fortuna-korttelissa. / Kui Design och Klo Design ligger bredvid varandra i Fortunakvarteret.

11-vuotiaan maku ei mätsää ihan äitiin ja hän odottikin lähinnä Glitteriä ja Ninjaa sekä kynsilakkaostoksia. Kohteliaasti ja kiltisti hän jaksoi kuitenkin pidellä kasseja, kun äiti sovitti.

11-åringens smak är inte samma som mammas men hon väntade på mig artigt när jag provade på klänningar. Hon väntade på Glitter och Ninja i stället.

Klo Designin mekko / klänning
Klo Designin mekko / klänning

Ihana mekko löytyi jälleen Klo Designista. Syksyllä hankin pellavaisen ja nyt kesäksi trikoisen, tarjouksesta 59 euroa! Kiva malli, helmasta kiristettävä. Värimaailma tässä mekossa on vaaleampi kuin mihin olen tottunut, mutta kerrankos sitä mukavuusalueeltaan astuu….

Jag hittade en fin klänning från Klo Design för 59 eur! En bekväm modell och den är ljusare en vad jag brukar klä mig i, men det är värt att försöka i alla fall. 🙂

Klo Designin mekko / klänning
Klo Designin mekko / klänning
Klo Designin mekko / klänning
Klo Designin mekko / klänning

Fortuna-korttelista jatkoimme pakollisten Tigerin, Glitterin, Stockmannin ja Ninjan kautta testaamaan uutta kahvilaa. Uudestakaupungista laajentanut Pink Vanilla Desserts kiinnosti 11-vuotiasta kovasti.

Från Fortunakvarteret fortsatte vi genom de obligatoriska Tiger, Glitter, Stockmann och Nina till nyöppnade Pink Vanilla Desserts, som kom till Åbo från Nystad. 11-åringen var väldigt nyfiken!

Pink Vanilla Desserts Turku Åbo
Pink Vanilla Desserts Turku Åbo
Pink Vanilla Desserts
Pink Vanilla Desserts

Kahvila on vasta avattu, tällä viikolla muistaakseni ja jonoa kertyi. Meitä palveltiin iloisesti ja ystävällisesti. Valikoima oli huima! Cupcaket eivät mahtuneet edes yhteen vitriiniin (alla olevassa kuvassa on jo tyhjää, kuvasimme vasta lähtiessämme). Makeiden leivosten lisäksi valikoimissa näytti olevan kakkuja, porkkanakakkua (sitä minä maistoin, cupcaket ylittävät makeansietokykyni) sekä suolaiselta puolelta bageleita ja toasteja. Keinotekoisia väri- tai makuaineita eivät ilmeisesti mainoksen mukaan käytä, mikä ilahduttaa. Lemonade – ainakin mansikkaversio – oli pirtsakkaa eikä ollenkaan liian makeaa.

Cafen öppnade denna vecka och fast kön blev vi serverade vänligt och snabbt. Det fanns cupkakor, vanliga kakor, morottskaka, bagel- och toastvarianter och lemonade. Allt var gott men ganska sött!

Pink Vanilla Desserts
Pink Vanilla Desserts

Hemma somnade vi båda två. En fin dag, det vill säga. Kotona nukahdimme molemmat… Mukava päivä, siis!

Vanhaa Askoa / Gammalt Asko

En ole varmasti ainoa vanhaa arvostava, joka on kynsinyt korvallistaan ja pohtinut, että onko jokin tuoli Tapiovaaraa tai kuka sohvakaluston on suunnitellut. Keräilen vanhoja huonekalukuvastoja ja kodin kuvastoja ja niistä on toki ilon lisäksi toisinaan ihan hyötyäkin, mutta joskus eivät nekään riitä tiedon lähteiksi.

Jag är säkert inte den ända som samlar på äldre möbler och ibland undrar om en stol verkligen är en äkta Tapiovaara eller vem som designat soffan. Jag samlar på gamla möbelkataloger och hemvarokataloger men ofta hjälper de inte heller.

Asko Export soffa

1.5 vuotta sitten sain ostaa sohvakaluston, jollaisesta olen haaveillut: mustan, kantikkaan, kestävän ja klassisen. Sohvan pohjassa luki ’Asko Export’ ja vietin lukemattomia tunteja etsien sen suunnittelijaa. Sohvan muotokielessä oli vahvasti vaikutteita Borge Mogensenilta, mutta enpä löytänyt mitään tarkempaa. Saksalaisesta vintage design -liikkeestä löysin saman sohvakaluston mustana ja valkoisena, hintalapussa reilun 2000 euron hinta (mikä tietysti ilahdutti), mutta ei muuta tietoa kuin että Askoa 1970-luvun alusta.

För 1.5 år sedan fick jag köpa en soffa och en fätölj som jag länge har drömt om: den är av svart läder, kantig och klassisk. Det står ’Asko Export’ i bottnet av soffan och jag letade flera timmar efter designaren. Soffan ser lite samma ut som Borge Mogensens soffor, men inte helt. Jag hittade samma soffa i en tysk vintage design affär med en prislappa på 2000 euro (vilket gjorde mig väldigt glad), men ingenting annat, bara ’Asko från början av 1970-talet.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta nyt bongasin Lahden historiallisen museon sivuilta Askon museon kokoelmat ja siellä olevan tietopalvelun! Mahtavaa! Sivuilta löytyy myös Kalusteista kysyttyä, jonne moni onkin jo lähettänyt oman kysymyksensä. Mainiota! Ehkäpä sitä kautta selviää tarkempaa tietoa minunkin sohvastani.

Näyttökuva 2014-12-16 kello 20.56.11

Men nu hittade jag Lahtis historiska museet och Askos museets samling hos dem. Utmärkt! De har också informationservice där man kan fråga direkt om sina egna Asko möbler ock deras historia. Och Kalusteista kysyttyä (Frågat om möbler) där man kan läsa (på finska, men bilderna är riktigt goda) om andras frågor och svar de har fått till sina frågor. Nu får jag kanske mera information om min egen soffa!

Perintölamppu / Lampan jag ärvt


Pidän siitä, että  kodin sisustuksessa on kerrostumia. Uutta saa ja pitääkin olla, mutta kaiken ei tarvitse olla uutena hankittua ja jos esineellä tai huonekalulla on tarina, sen parempi. Ja jos tarina liittyy omiin juuriin, mainiota.

Jag tycker om att inreda med möbler och föremål från många årtionden. Och om föremålet har en historia från mitt eget liv eller mina föräldrars eller deras föräldrars desto bättre.

Retrobuumi on ollut vallalla jo reilut 10 vuotta, joten ehkei se enää ole buumi vaan sitä, että nykypolvet arvostavat arjen esineitä omasta lapsuudesta tai ajalta juuri sitä ennen. Minna Sarantola-Weissin vuonna 2003 ilmestynyt kirja Sohvaryhmän läpimurto kuuluu kirjahyllyni selailuosastoon ja se onkin tosi mainio kooste myös suomalaisen olohuoneen muuttumisesta. Minna Sarantola-Weiss on historioitsija, joka on väitellyt ja kirjoittanut paljon suomalaisesta arjesta 60-70-luvuilla.

Edesmennyt isoäitini kalusti kotiaan 50- ja 60-luvuilla sen ajan vakiokalusteilla. Ruokapöydän tuolit olivat Tapiovaaran Fanettia ja kirjahyllyissä puuna oli teak. Mummun peruja minulla onkin ihania Finelin kattiloita ja kulhoja (ihan arkikäytössä) ja muita astioita. Niistä kirjoittelen toisella kertaa.

Min mormor inredde men 50- och 60-talets vanliga möbler: Tapiovaaras stolar och teak bord och bokhyllor. Jag har ärvt också fina kastruller och sånt som jag ännu använder. Det ska jag skriva om senare.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän lampun mummu oli saanut työkavereiltaan 1960-luvun alkupuolella. Se on mainiossa kunnossa, mutta pari vuotta sitten vein sen sähkölaitekorjaamoon, jossa sähköjohdot ajantasaistettiin. Sillä rahalla olisin toki saanut uuden jalkalampun vaikkapa Ikeasta, mutta uudella lampullapa ei olisi samaa tarinaa ja merkitystä.

Den har lampan hade min mormor fått som present av sina arbetskamrater i början av 1960-talet. Den är i god skick men för ett par år sedan lät jag renovera eldelarna. Med pengar som jag använde till renoveringen skulle jag ha kunnat köpa en ny lampa från t.ex Ikea, men den lampan skulle inte ha haft samma historia och mening till mig.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ajantasaistuksen jälkeen lamppu toimii hyvin energiansäästölampuilla, joiden olen huomannut olevan toisinaan huonosti yhteensopivia vanhojen valaisimien kanssa.  Parhaiten tämä sopisi nojatuolin kanssa ihanan lukunurkkauksen valaisijana, mutta nyt paikka on olosuhteiden pakosta tunnelmavaloa luomassa seinän vierellä.

Ja voitte arvata, että tämä Ikean Arjeplog-valaisin tuntui kovin tutulta, kun siihen Ikeassa törmäsin:

Ikea Arjeplog

Mustaa ja messinkiä siinäkin. Kaunis!

Ikeas Arjeplog ser väldigt bekant ut, inte sant? Svart och mässing! Vacker!

 

 

Designia jouluksi, osa 1 – Design före jul, del 1

Viime viikonloppuna turkulaisia hellittiin kahdessa paikassa: Ketarantiellä oli perinteiset Turku Design Now! -joulumarkkinat ja Logomossa Uuden Muotoilun Joulumarket. Eihän tässä mitään ongelmaa sinänsä ollut, turkulaisia hemmotellaan, mutta kun lähdin lasten kanssa mökille lauantaina ja palatessamme sunnuntaina ehdin vain toiseen tapahtumaan. Pitkään itseni kanssa keskusteluani päädyin Logomon tapahtumaan, koska siellä oli enemmän sellaisia myyjiä, joihin Turussa ei muuten normaaliarkena törmää. Ja pörrään toki varmaan parikin kertaa vielä Turku Design Now -myymälään (Fortuna-korttelissa)ennen joulua…

Förra veckoslut hade vi två stycken designjulmarknader här i Åbo. Jag hann bara till Logomo på söndag men jag är säker på att jag hinner handla på Turku Design Now affär före jul.

Seuraksi Logomoon sain oman esiteinini, 11-vuotiaan tyttäreni, joka pitää kovasti shoppailusta, mutta jonka maku ei vielä kohtaa omaani. Seuraus: mopo karkasi äidiltä käsistä ja rämmimme vielä sitä etsimässä. 🙂 Tytär ei halunnut mitään. Olemme kuitenkin sukua.

Jag fick sällskap av min dotter, som är 11 år gammal. Vi två, fast mor och dotter, har inte samma smak. Resultat: mamma handlade och handlade, dottern köpte ingentin.

Jag tänker skriva lite vidare om mina inköp i del 2 så får ni nu se bara några bilder från Logomo.

Kirjoittelen ostoksistani enemmän osassa 2, joten tässä on nyt vain hiukan tunnelmakuvia Logomosta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Kuvasta huolimatta tilaisuudessa oli todella paljon väkeä vielä kahden viimeisen aukiolotunnin aikana. // Trots bilden fanns det ännu en massa människor kvar två timmar före stängning.

Kui Designin tiskirätit
Kui Design

Kui Design ja tiskirätit. Kui Design och dukar till köket och disket.

Kui Design
Kui Design

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kui Designin heijastimia piti shoppailla, mukaan lähti Föri-heijastin ja sydämenmallinen Turku-heijastin. Toinen jo koristaa teinin takkia. Tässä kuvasta oikealle (rajasin pois) on -iik- ihania Föri-boksereita. Sellaiset shoppasin molemmille pojille pukinkonttiin. (Ja he eivät taida lukea tätä…)

Jag brukar köpa reflexer ofta. Jag har tre barn och det är himla mörkt här i Norden. Kui Designs design reflexer ser lite annorlunda ut – finare, menar jag – och håller sig fast i kläder.

Klo Design
Klo Design

Klo Design är en stor favorit till mig! Jag har en ipad-väska som jag brukar använda som en handväska (fast den är perfekt även för min ipad).  Och klänningen min klär jag gärna på. // Klo Design on suuri suosikkini! Loppukesästä hankin ipad-laukun, joka päätyikin ihan käsilaukkukäyttöön. Laukku on tukeva, kankaat laadukkaita ja yksityiskohdat kivoja. Samoihin aikoihin lankesin myös mustaan pellavamekkoon, jossa on kivoja yksityiskohtia.

Hauki ja Punainen Norsu
Hauki ja Punainen Norsu

Vau! Punaisen Norsun osastolla oli nähtävillä uusi kuosi: Herra Hauki.  Tyttäreni joutui kiskomaan minut pois, sillä olin jo ostamassa haukikuosisia leggingsejä. Niin, haukikuosissa saa paitsi miesten boksereita ja pitkiä kalsareita niin myös unipukuja, myös aikuisille! How cool is that – vapise OnePiece! Punaisen Norsun Citytakit ovat myös ihan kuolattavan ihania. Vähän niin kuin Desigual, mutta parempia: parempilaatuisia ja kivamman näköisiä. Ja ei, tämä ei ole maksettu mainos, kunhan vaan kuoseihin höpsähtänyt fani naputtelee.

Punainen Norsu (den röda elefanten) hade ett nytt tyg att visas: Hei Hauki (=Hej Gädda) som finns nu i boxer shorts och längre kalsonger, och till och med i leggings och pyjamas (nåå, något mellan pyjamas och OnePiece). Punainen Norsu har också City jackor som ser väldigt fina ut. Litet som Desigual men kvaliten är mycket bättre.

Myssyfarmi
Myssyfarmi

Pysytäänpäs vielä lähiseudulla. Pöytyäläisen Myssyfarmin myssyt ovat ihan sikasiistejä, lapsiani lainatakseni. Myssyjä neulovat paikalliset mummot Myssyfarmin lampaiden villasta (tämä meni nyt ulkomuistista, mutta toivoakseni ei ihan pieleen). Myssyt ovat sydäntäni lähellä, koska Yläneen yhdistyttyä Pöytyään, on kesämökkimme samassa kunnassa. Lähes siis sukulaisia…? Näistä oli nyt myynnissä myös vähän tyttömäisempiä pastelliraitaisia versioita, mutta eipä tuo esiteini nyt kehdannut heti lämmetä. Minä kyllä voisin.

Myssyfarmis mössor stickas av mössagummor (?) i Pöytyä, ganska nära Åbo. Ullen kommer från lokala får i Pöytyä och vår sommarbostad ligger där också. Nå men, jag gillar dessa mössor för andra skäl också.

Kerti

Kiertin siivousliinoihin olen halunnut tutustua jo pitkään. Shoppailusormi on käväissyt nettikaupassa liipasimella, mutta jostain syystä en sitten tilannutkaan. Nyt ostin pariakin sorttia, joten jatkossa seuraa enemmän tarinaa näistä. Kiintoisaa.

Kierti har jag följt ett tag nu och nästan köpt deras dukar till städning och disken. Jag kommer att skriva mera om Kierti då jag hinner testa dessa. (Det menar att jag köpte några…).

My Olson
My Olsson

Jokin aika sitten näin Facebookissa ystävättäreni yllä tämän Turku-mekon ja olin ihan hajota. Enpä silti siinä hajoamistilassa kyennyt kysymään, että mistä??! Mikä ilahdus, kun Logomossa törmäsin näihin mekkoihin. Tähän en sentään siltä seisomalta törsännyt (174 euroa, melko kohtuullista näin hienosta mekosta!), mutta syntyperäisenä turkulaisena on pakko myöntää, että Turku-mekolla on oma tenhonsa, eikö? MyOlsson on paraislainen suunnittelija, josta en ollut aiemmin kuullutkaan, mutta pidänpä silmällä!

För några veckor sedan såg jag en väninna (på Facebook) klädd i denna fantastiska Åbo klänning. Jag blev såå upprörd men när jag så klänningen på Logomo, kunde jag vara lite lugnare. På prislappan stod det 174 euro som inte är för mycket för denna fina klänningen. Till en åbobo är alla dessa Åbo kläder väldigt fina, men de är ju fina, inte sant? Designaren är MyOlsson från Pargas.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

No niin! Nyt seuraa valistusosio. Aiemmin tässäkin postauksessa mainitsin shoppailevani heijastimia paljon. Olen lapsille ostanut myös heijastinliivejä jos monenlaisia. Seuraus: ei käytetä, ei ole coolia. Siksi innostuin (taas, no pakko myöntää, innostuin aika monta kertaa, mutta nyt ihan viisaasti) tästä tuotteesta, joka on siis heijastinolkavyö ja sitä myy tamperelainen Ovelia, Tampereella Onnela-kaupassa. Otin tähän kuvan esitteestäkin. Niin, enpäs sitten tehnyt kauppoja heti, koska tuo esiteini kranttuili eikä heti löytänyt mieleistään kuosia, mutta eipä hätää: taitaa joulupukki osata käyttää nettiä ja nettikauppaa.

Lyhyesti siis: heijastinolkavöitä on monia eri kuosisia ja värisiä ja kaikissa tasku, johon mahtuu normikokoinen kännykkä. Tai avaimet. Maija Onnela itse (vaklasin googlen kautta ja tarkistin nimen) oli tuotetta esittelemässä ja lupautui kuvaankin, kuten näette. Onnela on tamperelainen design-kauppa, jonka valikoimista shoppailin parit ihanat Hilkka-korvikset, joista lisää myöhemmin.

Om reflexer, igen! Jag såg en fin uppfinning på Logomo hos Onnela. Ovelia reflexaxelband finns i många olika färger och har en ficka till mobilen eller nycklar. Jättefint från Onnela i Tammerfors! Nu vill jag bara att mina egna barn skulle vilja använda dessa, det är så mörkt!

Mary A Jalava

Tässäpä se yksi houkutus, minkä takia Logomoon hipsimme. Sukkikset! Nämä jo aiemmin hehkuttamani Mary A. Jalavat! Kaksi kuosia lähti mukaan tällä kertaa. Jospa näitä tulisi Turkuun ihan pysyvästi myyntiin jonnekin? Anyone?  Tuoreena kissanomistajana hirvittää käyttää näitä kissan lähettyvillä….

Mary A Jalavas strumpbyxor är mina favorita och var skäl till att jag åkte till Logomo. Nu köpte jag bara två par. Oj, vad jag hoppas att någon skulle börja sälja dessa i Åbo! Och som kattägare är jag alltid rädd för att klä fina strumpbyxor på när katten är i närheten…

Kraa Kraa

Ja lopuksi: Kraa Kraa. Jos käyttäisin silmälaseja (ei, vielä en tarvitse edes lukulaseja), hankkisin oitis nämä puiset Kraa Kraat. Teini haluaisi nämä aurinkolaseiksi. Kannatan, jos hän hankkii kesätyön. Ihan eivät ole spekseivers-hintaiset, mutta eivät paina juuri mitään ja laatu suorastaan tuoksuu.

Och till slut: Kraa Kraa. Om jag hade glasögon, skulle jag genast köpa ett par Kraa Kraa. Dom är av trä och väldigt lätta och fina.

Mökillä

Den här vyn var orsak till att jag inte hann handla mera… Det var en vacker veckoslut på landet. // Tämän maiseman takia en ehtinyt shoppailla enempää. Maalla oli kaunista!

 

Mökillä – På stugan

Mökkeily on lähes parasta mitä tiedän. Lapsuuden rakas mökkini oli alkeellinen, tai ainakin omasta mielestäni niin. Sähköt siellä oli ja vesijohtokin tuli tontille. Jatka lukemista Mökillä – På stugan